Boardgamegeek: Käyttöohjeet aloittelijalle
Boardgamegeek on jokaisen itseään arvostavan lautapelaajan tai sellaiseksi pyrkivän ykkösapuväline. Sieltä löytyy kaikki. Ikävä kyllä sivusto on ensikäynneillä yksi internetin epäselvimmistä ja luotaantyöntävimmistä sivustoista. Tämän vuoksi tässä artikkelissa pyrin kertomaan miten Boardgamegeekistä saisi ainakin jotain irti.
Boardgamegeek eli BGG on todella monipuolinen ja kattava sivusto. Se auttaa mm. uusien lautapelien valinnassa, ostamisessa, pelikokoelman ylläpitämisessä, pelikertojen kirjaamisessa, pelien pisteyttämisessä ja monessa muussa asiassa. Artikkelissa on listattu BGG:n tärkeimmät ominaisuudet. Lista etenee kohtuullisen loogisessa järjestyksessä aina perusasioista hieman edistyneempiin ominaisuuksiin. Kohta viisi tekee tässä kuitenkin poikkeuksen, sillä se kiinnostaa peruskäyttäjääkin ja on hyvin helppo ymmärtää.
Artikkelin sisältö – klikkaa otsikkoa hypätäksesi suoraan haluamaasi kohtaan
0. Tunnuksen luominen
BGG:stä ei saa kauheasti irti, jos ei luo käyttäjätunnusta. Tämä kannattaa tehdä ensimmäisenä. Se on helppoa, nopeaa ja vaaratonta sekä ehdottomasti tämän hyvin pienen vaivan arvoista.
1. Lautapelien pisteytys ja lautapelien Top 100 lista
Asioiden arvottaminen ja vertailu on aina kivaa, joten pelattujen lautapelien pisteyttäminen on luonnollisestikin hauskaa puuhaa. Ykköstä inhokeille ja kymppiä parhaudelle! BGG listaa jokaiselle arvosanalle sanallisen selityksen, joiden pohjalta on helppo aloittaa arvostelu. Toisaalta niistä ei tarvitse välittää, jos ei halua. Tai sitten voi kehittää oman kriteeristönsä.
Lautapelien pisteytys onnistuu seuraavasti:
Lautapelit on listattu järjestyksessä käyttäjien arvosanojen (ja muutamien muiden salaisten tekijöiden) perusteella. Top 100 lista jakaa luonnollisesti mielipiteitä. Listalta voi kuitenkin kohtuullisen turvallisesti valita pelejä, jos lautapelien maailmaan on jo päässyt sisään. Rohkeasti kannattaa selata listaa myös sadasta parhaasta lautapelistä eteenpäin, sillä todellisia helmiä voi löytää syvemmältäkin.
2. Lautapelisivut
Vain pelaamalla oppii ymmärtämään, minkälaisista lautapeleistä pitää. Ensimmäisiä pelejään etsivälle BGG:n selaaminen on hieman haastavaa. Top 100 lista sisältää hyvin erilaisia pelejä ja vaikka ne parhaimmistoa ovatkin, ei jokainen peli kaikille uppoa. Aloittelijan kannattaakin mieluummin suunnata esimerkiksi Oonan Porttiteoria -artikkelin suuntaan, jonka läpipelauksen jälkeen oman peliporukan suosikkimekaniikat alkavat jo vähitellen hahmottua.
2.1 Tärkeimmät tiedot lautapeleistä
BGG:ssä jokaisella pelillä on oma sivunsa, johon on kerätty kaikki peliin liittyvä tieto pelin omia keskustelufoorumeita myöten. Pelisivut on vastikään uudistettu ja ne ovat jo kohtuullisen lukukelpoisia. Ne sisältävät kuitenkin edelleenkin hyvin paljon informaatiota, joista lähellekään kaikelle ei peruspelaajalla ole tarvetta.
Arvosanan lukeminen
Pelin arvosana on ensimmäinen asia, johon kannattaa kiinnittää huomiota. Yleisenä sääntönä voisi sanoa, että yli seiskan pelit ovat suht toimivia tapauksia.
Arvosanoja katsoessa kannattaa kiinnittää huomiota arvosanan vieressä näkyvään “X Ratings” kohtaan. Mitä suurempi luku, sitä enemmän arvosanaan kannattaa uskoa. Alle tuhat (1K Ratings) arvointia keränneiden pelien arvosanat ovat usein epäluotettavia. Arviointimäärän kasvaessa, pelin arvosana yleensä tipahtaa jonkin verran.
Muut tiedot
Pelin arvosanan alta löytyvät arvosanan kanssa yhtä tärkeät tiedot, pelin kesto sekä pelaajien lukumäärä, jotka ovat ratkaisevimpia tekijöitä pelin valinnassa. Lisäksi tärkeää saattaa olla myös ylläolevan kuvan alareunassa näkyvä Language Dependence kohta, joka kertoo pelin kieliriippuvuudesta. Asteikon ääripäinä ovat pelit, joissa tarpeellista tekstiä ei ole (esim. Carcassonne) ja pelit, joita ei voi toisella kielellä pelata (esim. Trivial Pursuit).
Täysin sokeasti tätä asteikkoa ei kannata seurata, sillä esimerkiksi Eldritch Horror sisältää todella paljon tekstiä, mutta piilossa pidettävää tekstiä ei mahdottoman paljoa ole. Tästä syystä englantia taitamattomien pelaajien kanssa kieliriippuvuus kohtaan kannattaa kiinnittää huomiota, mutta tärkeintä on selvittää kuinka paljon “piiloenglantia” peli sisältää.
BGG:n hyödyntämisestä lautapelien valinnassa ja uusien tuttavuuksien löytämisessä tulossa lisäopastusta tulevaisuudessa blogissa ilmestyvästä lautapelien valintaan liittyvässä artikkelissa.
2.2 Lautapelikokoelman ylläpitäminen
BGG toimii kätevänä apuvälineenä oman lautapelikokoelman hallintaan. Ominaisuuksiin sisältyy esimerkiksi omistettujen ja entisten pelien listaaminen sekä lautapelitoivelistan päivittäminen. Näin luotu tietokannan kautta näkee helposti kuinka monta peliä/lisäosaa omistaa ja kuinka moni olisi vielä toiveissa tulevaisuudessa. Pelitoivelista on kätevä, sillä sitä kautta pohdinnassa olevat lautapelit eivät jää unholaan vaan ne näkee siistinä listana.
Oman kirjanpidon lisäksi lautapelikokoelman ylläpidosta hyötyvät erilaiset apuohjelmat, kuten esimerkiksi “Mitä pelataan seuraavaksi?” kysymykseen vastauksen löytävä Gameshelf. BGG:n kautta tapahtuvat Math tradet edellyttävät lautapelikokoelman olevan ajan tasalla, jolloin lautapelien vaihtaminen onnistuu kätevästi. Vaihtaminen on aina hienompaa ja taloudellisempaa kuin myyminen!
2.3 Keskustelualueiden käyttö
BGG:n keskustelualueet ovat yksi sivuston suurimmista aarreaitoista. Tämä koskee erityisesti jokaisella pelillä olevaa omaa keskustelualuetta. Onko säännöissä epäselvyyttä? Haluatko jutella muuten vain tiettyyn peliin liittyvistä asioista? Haluatko kysyä pelin toteutuksesta? Kiinnostaisiko tietää, miten huonohkoa peliä voisi muuttaa, jotta siitä saisi pelattavan? Näihin kaikkeen löytyy jo luultavasti vastaus foorumeilta. Suosittujen pelien keskustelualueilla mieltä askarruttaviin sääntökysymyksiin saa vastauksen usein jo muutamassa minuutissa. Monet pelien suunnittelijat ja julkaisijat seuraavat ja keskustelevat aktiivisesti foorumeilla, joten mututuntumaan ei tarvitse luottaa vaan luvassa voi vaikeimmissa kysymyksissä olla raskaampiakin sääntölinjauksia suoraan suunnittelijalta.
BGG:stä löytyy lisäksi yleinen keskustelualue. Keskustelualue on todella laaja ja se on jaoteltu todella moneen alakategoriaan. Se kuvaa hyvin BGG:n perusongelmaa: kaikkea löytyy todella paljon, mutta paljon seasta kiinnostavan löytäminen ilman työlästä perehtymistä on mahdotonta. Toisaalta jos jaksaa perehtyä, saa kyllä ehdottoman paljon uutta tietoa haluamastaan aiheesta. Esimerkiksi Do It Yourself foorumilta löytyy todella mielenkiintoista pikku säätöä.
Tässä on varaa valita!
2.4 Tiedostot – sääntötiivistelmiä ja muita hyödyllisyyksiä
BGG:n käyttäjät tuottavat paljon hyödyllistä materiaalia, joilla paikkaavat pelin puutteita tai tekevät pelin pelaamisesta muille helpompaa. Löytyy sääntötiivistelmiä, lunttilappuja, opetusohjeita, pelikäännöksiä, korttilaatikoita ja kaikkea mahdollista hyötytavaraa. Viimeisimpänä latauksenani hain Heroes of Normandie lautapeliin täysin uudelleen kirjoitetut säännöt, sillä alkuperäiset olivat vähintäänkin vaikeaselkoiset.
2.5 Lautapelien ostaminen ja myyminen
Vaikka Suomesta löytyy hyviä lautapelikauppoja jo jonkin verran ei valikoima pienempien julkaisijoiden kohdalla aina täytä odotuksia. Lisäksi jos kyseessä on peli, jonka painos on loppu tai on muuten vain harvinaisempi tapaus, ei työkaluja näiden pelien löytämiseksi oikein epätoivoista Lautapelikirppiksen “Ostetaan” ilmoitusta lukuun ottamatta ole. BGG kuitenkin tarjoaa tähän ratkaisun markkinapaikansa muodossa.
Jokaisen pelin sivulta löytyvät kappaleet pelistä, jotka ovat myynnissä. Asiat, joihin kannattaa hinnan lisäksi kiinnittää huomiota ovat pelin sijainti ja kunto. Suomeen ei peliä kannata ostaa kuin Euroopasta suurten postikulujen vuoksi. Nykyisenä Kickstarter aikana kannattaa myös ehdottomasti lukea ostamansa tuotteen kuvaus. Jos peliä on myynnissä vähän käytettynä sekä $25 että $50 hintaan, kannattaa tarkistaa, mitä paketit sisältävät. Kalliimmasta saattaa löytyä esimerkiksi kasa Kickstarter lisäosia, jolloin tuplahinta voikin olla perusteltu.
Pelien myyminen BGG:n kautta on nykypäivänä ehkä hieman turhaa, jos ei omista jotain todellista harvinaisuutta, jota ei Suomessa osata arvostaa. BGG ottaa pelin hinnasta 3% myyntipalkkion. Lautapelikirppis on täynnä hyvin asiantuntevia ja hintatietoisia ihmisiä, joten hyvistä peleistä saa siellä kyllä hyvän hinnan, kunhan sen itse osaa kohdalleen asettaa.
2.6 Pelikertojen merkitseminen
Nyt päästään kohtaan, jota osa pitää täysin turhana ja osa äärettömän hienona ominaisuutena. Kuulun itse jälkimmäiseen ja Oona pääasiassa ensimmäiseen ryhmään. Tilastot on kivoja ja eri pelien pelatut määrät kiinnostavia. On mukava jälkikäteen katsella mennyttä vuotta ja pelattuja pelejä, mitä on milloinkin tahkottu ja kuinka paljon. Tähän fiilistelyyn jopa Oona lämpiää.
Olikohan sitä Eclipseä tullut pelattua viisi vai kymmenen kertaa? BGG kirjanpito kertoo, 18. Kyllähän se on tainnut kannattava ostos olla. Tilastojen valossa pelikokoelmaa voi myös arvioida kriittisemmin. Esimerkiksi Village on mukava peli, jota on tullut pelattua kuusi kertaa. Ei sinänsä paha, mutta viime pelikerrat ovat maaliskuulta 2015 ja syyskuulta 2014.
Lisäksi jos ns. huvimerkkailu ei riitä, voi pelikertoihin lisätä paljonkin infoa. Pelin kesto, pelaajien määrä, pelaajien nimet, BGG tunnukset, pistemäärät, pelin voittaja, pelaajien värit/rodut ja näin edes päin. Itse olen tyytynyt pelikertojen merkkailuun, sillä niistä olen hyötynyt eniten. Aivan viime aikoina olen myös lisännyt pelaajien nimet ja merkinnyt voittajan, mutta näillä tiedoilla en ole juurikaan mitään vielä tehnyt.
3. Lautapelien vaihtaminen
Lautapelien myyminen on hieman ikävää. Välillä tuntuu, että hyvästä pelistä ei saa tarpeeksi, jotta voisi ostaa toisen hyvän tilalle. Tähänkin harmiin BGG tarjoaa kaksi vaihtoehtoa, joista kokemusta on ehtinyt kertymään. Toinen on Trade ja toinen Mathtrade. Molemmat vaativat toimiakseen oman lautapelikokoelman lisäämistä BGG:iin.
3.1 Math trade eli ketjuvaihto
Math tradet, joita ketjuvaihdoiksikin kutsutaan, rakentuvat yleensä jonkin tapahtuman, kuten Lautapelaamaan -lautapelitapahtuman ympärille. Math traden logiikka on yksinkertainen, mutta samalla nerokas. BGG:ssä sijaitsevaan listaan jokainen lisää pelit, jotka haluaisi laittaa omasta kokoelmastaan vaihtoon. Tämän jälkeen listalta valitaan jokaiselle listalle laitetulle pelille pelit, jotka kelpaisivat vaihdossa. Jos minulla olisi esimerkiksi Space Alert lisättynä listalle, voisin päättää, että vaihdossa kelpaisi Agricola, Castles of Burgundy ja Five Tribes. Jos listalla ei olisi yhtään peliä, jotka kelpuuttaisin vaihdossa, voisin yksinkertaisesti jättää valintani tyhjiksi eikä peliä tarvitse vaihtaa mihinkään.
Valintojen jälkeen automagiikka laskee taitavasti vaihdot yhteen ja ketjuttaa niitä niin pitkälle, että mahdollisimman moni peli löytää uudenomistajan. Nerokkuus piilee nimenomaan ketjutuksessa. Vaikka Agricolan omistaja ei olisi valinnutkaan Space Alerttia kelpuutuslistalleen, voisi vaihto silti onnistua, sillä Agricola-mies rakastaa Dixit Jinxiä, jonka omistaja taas rakastaa Space Alerttia. Näin minä saan Agricolan, Agricola-mies pokkaa Dixit Jinxin ja sen omistaja taas saa Space Alertin. Nämä ketjut voivat kymmenienkin pelien mittaisia.
Vaihtajalle pitkänkin ketjun toteutus on kuitenkin hyvin helppoa. Jätä peli tapahtumapaikalle ja ota kasasta vaihdossa saamasi peli. Millään ketjun välivaiheilla ei tarvitse omaa päätään vaivata. Tapahtumiin liittyvissä ketjuvaihdoissa on vahvuutena postikulujen pois jääminen. BGG:ssä järjestetään jatkuvasti ketjuvaihtoja, joista suurin osa on kansainvälisiä. Postikulut kuitenkin nousevat lähes poikkeuksetta niin suuriksi, että niihin osallistuminen ei kannata.
Suurin suomalainen ketjuvaihto on Lautapelaamaan -tapahtuman yhteydessä Helsingissä. Muut tiedossani olevat suomalaiset lautapeli math tradet ovat Junacon :in (Turku) ja Lautapelaamisen SM-kisojen (Turku) yhteydessä. Paras paikka suomalaisten ketjuvaihtojen etsimiseen ovat Lautapeliseuran foorumit.
3.2 Trade
Trade on hieman kuin Math trade, mutta ei kuitenkaan. Tradessa etsitään suoria osumia, kuka haluaisi vaihtaa For Trade merkinnällä listaamasi pelin Want in Trade listasi peliin. Homma on hieman hakuammuntaa, maailmalta yleensä nappaa, mutta Suomesta hyvin harvoin. Postikulut ovat mitä ovat, joten aika hyvä osuma pitää saada, että tähän hommaan kannattaa mukaan lähteä. Kerran olen tätä kokeillut ja vaihtanut Zak Pakin Augustukseen, postikuluja Saksaan lähettäessä tuli 15€, joten ei tästä varsinaisesti voitolle päästy.
4. Oma BGG profiili
Oma profiili on hieman kuin oma Facebook sivu ilman kaikkea statushömppää. Jos BGGtä haluaa hieman enemmän käyttää, voi profiilin päivitys olla mielekästä, sillä sitä kautta saa hieman tuotua esiin sitä, kuka oikein on. Aiemmin tässä artikkelissa listattuihin toimintoihin profiili ei kuitenkaan vaikuta millään tavalla, joten missään nimessä pakollista se ei ole. Allaolevat ominaisuudet ovat profiilin näkyvimpiä osia, jotka ovat esillä missä vain BGG:ssä vaikutatkin. Itse profiilisivulle kirjoitetut asiat näkyvät vasta jos joku nimeäsi sivustolla joskus klikkaa.
4.1 Geekgold – BGG:n valuutta
Jos profiiliinsa haluaa näkyvät ominaisuudet esiin, se maksaa BGG:ssä käytettävää valuuttaa eli Geekgoldia. Älä kuitenkaan pelästy, tämä ei ole mikään perinteinen mobiilipelimäinen mikromaksujuoni. Geekgoldin tarkoituksena on saada käyttäjät osallistumaan BGG:n paremmaksi tekemiseen eli sisällön tuottamiseen. Kuvien lisäämisestä, arvosteluiden kirjoittamisesta, hyvistä postauksista ja lähes kaikesta muita hyödyttävästä toiminnasta saa Geekgoldia. Tästä BGG postauksesta voi lukea, mistä Geekgoldia saa.
4.2 Avatar, Microbadget ja Geekbadget
Avatar
Profiilin näkyvin osa, jonka perusteella käyttäjät jäävät mieleen. Avatar maksaa 30 Geekgoldia eli GG:tä. Avatarin rajoituksena on sen koko, joka on maksimissaan 64×64 pikseliä ja 100 kilotavua. BGG:ssä on pyörinyt vuosia “No Geek Left Behind” keskusteluketju, jossa käyttäjät voivat pyytää muilta käyttäjiltä GG:tä avatarin ostoon. Päivääkään ei tarvitse odotella, jotta joku jalomielinen lahjoittaja löytyy!
Microbadget
Pienet merkit avatarin alla, jotka maksavat 8GG. BGG:n käyttäjät ovat askarrelleet näitä valtavan määrän ja niitä löytyy todella monista eri aiheista. Lautapelipuolta löytyy eri lautapelien fani microbadgeja sekä pelaamiseen liittyviä juttuja, kuten esimerkiksi microbadge, jolla voi julistaa olevansa sääntöjen lukija. Microbadget eivät rajoitu vain lautapelimaailmaan vaan niillä voi julistaa itsestään lähes mitä vain. Listaa voi tarkastella täältä.
GeekBadge
GeekBadgella saa lisättyä avatarinsa yläpuolelle vapaavalintaisen lyhyen tekstinpätkän, jonka hinta on 50GG. Itse olen vetänyt tähän rajan silmäkarkilla, jota en tarvitse. Geekbadgea hienompi on kuitenkin ylläolevassa Mikko Saaren profiilissa näkyvä ÜberGeekBadge. GeekBadgen voi päivittää 50GG hintaan ÜberGeekBadgeksi, joka on hieman kuin lisäavatar.
Lisäksi käyttäjien profiileissa voi nähdä Patron tekstin, jonka vieressä on vuosilukuja. Tällaisen käyttäjä saa lahjaksi, jos on tukenut BGG:n toimintaa vähintään $15 vuotta kohti. Itse olen BGG:n löydettyäni käyttänyt sitä sen verran, että olen pitänyt lahjoitusta täysin saamani hyödyn arvoisena.
5. Hotness lista
Hotness lista löytyy sivuston vasemmasta laidasta. Listalle on kerätty tämän hetken kuumimmat pelit. Lista ei kerro mitään pelin hyvyydestä vaan käytännössä pelille osoitetusta tämän hetkisestä kiinnostuksesta. Tarkat kriteerit hotness listan toiminnasta ovat salaisia, mutta mitä enemmän pelistä puhutaan, pelisivulla vieraillaan, siitä postaillaan kuvia, videoita ja tiedostoja, sitä kuumempi peli on. Useimmiten listalla näkyy juuri julkaistuja pelejä, kovasti hypetettyjä pelejä tai pelejä, joilla on Kickstarter kampanja käynnissä. Jos haluat tietää mitkä pelit kiinnostavat juuri nyt, tarkkaile Hotness listaa.
Tässä artikkelissa on otsikon mukaisesti esitelty vasta BGG:n pääominaisuudet, joista aloittelijalle on eniten hyötyä. BGG on kuitenkin laaja ja tässä artikkelissa on käyty pientä voimaa käyttävä raapaisu sen ominaisuuksiin. Aivan pinnalle ei jääty, mutta syvemmältä löytyy vielä paljon ominaisuuksia.
Olipas hyödyllinen opastus. Kiitos!
Hyvä ja informatiivinen juttu. En edes ollut huomannut, että peliloggauksiin saa pelaajien nimet ym. vaikka käytän BGG:tä päivittäin. Kommenttina tuohon, että kannattaa katsoa muitakin kuin top-100 pelejä: omaan topvitoseeni kuuluva Mai-Star löytyy sijalta 1947. Eli kun teema ja mekaniikka osuvat itselle nappiin, niin listasijoituksen merkitys kyllä vähenee radikaalisti. Suureen massaan kuuluu tuhansittain hyviä pelejä, toki mahkut löytää oma lemppari ovat suurimmat tuolla top-100:ssa.
Peli- ja yleisten foorumien tilaaminen (subscriptions) on ehdottomasti eniten käyttämäni toiminto. Sieltä löytyy sekä uudet keskustelut/viestit sekä videot ja arvostelut tilatuista peleistä. Pikkuisen konffaamalla näkee kun peliin viitataan geeklistissä tai blogissa, ja itseä kiinnostavien arvostelijoiden tuotoksiinkin voi tilauksen tehdä. Eri spesiaaliryhmien eli kiltojen jäseneksikin voi liittyä. Ja peli-intoa voi tyydyttää Play by Forum -osioissa, jos et saa tarpeeksi jotain peliä muuten pelattua. Subscriptions-sivu onkin BGG:n aloitussivuni.
Vinkeistäsi kannattaa ehdottomasti napata kiinni, kun perusominaisuudet ovat hallussa! Minulla subscriptionsit jäivät lopulta käyttämättä. Ilmoituksia tuli niin kovasti, vaikka hommaa konffaili, että lopulta osa jäi lukematta ja koko ominaisuuden käyttö vaikeutui, kun näkyvillä oli turhaakin tavaraa.
Toimiva ominaisuus, mutta vaatii hieman omaa aktiivisuutta!
Hei! Kiitos käyttöohjeista. Itseäni on mietityttänyt, miten merkata lisäosat pelattuihin peleihin. Itse olen merkannut vain peruspelin kohdalle pelatuksi peliksi, ja laittanut kommenttiin, mitä lisäosia pelissä on ollut. Mutta miten esim merkata Dominion, jossa on kortteja sekä valtakunnasta että hovin juonista, kun molemmat on myös ns peruspelejä? Ja lisäosien kohdalla lukee sitten, että “you have not plays this game yet” vaikka olisi pelannut peliä vaikka kuinka monta kertaa mutta se on merkattu aina peruspelin kohdalle… Voiko lisäosan siis liittää peruspeliin merkattuun pelikertaan jotenkin?
Hyvä kysymys, ja kamala ongelma! Valitettavasti mitään virallista tapaa tuon tekemiselle ei ole. Vaihtoehtoja on kolme: logata pelattu peli peruspelille, lisäosalle tai molemmille.
Kaikki tuntuvat kuitenkin vääriltä. Joko jää joku pelattu peli pois tai loggauksia tulee periaatteessa liikaa. Tähän mennessä olen toiminut siten, että olen merkannut pelikerran vain peruspelille.
Jos aloittaisin loggauksen nyt, toimisin luultavasti siten, että merkkaisin pelikerrat sekä käytetyille lisäosille, että peruspelille, sillä tämä palvelisi itseäni parhaiten. Näkisin helposti, mitä lisäosia on tullut pelattua ja mitä ei. Lisäksi kokonaistilastoista on helppo filtteröidä pois lisäosapelaukset. Kommenttikenttä on hyvä, mutta sieltä on paha lähteä nopeasti kaivelemaan tietoja jälkikäteen.
Tässä BGG:n foorumeilta yksi ja toinen esimerkki, miten muut toimivat.
Toivoisin, että Boardgamegeekkiin tulisi ominaisuus, jolla tämä onnistuisi, mutta toisaalta nykyään on paljon näitä ns. itsenäisiä lisäosia, jotka toimivat yksin tai peruspelin kanssa. Kaiken kattavan, toimivan logiikan rakentaminen Boardgamegeekkiin on siis niin hankalaa, että uskon, että nykysysteemillä mennään vielä pitkälle tulevaisuuteen.