Ropecon 2018 lautapelaajan silmin – Ensikertalaisen kosketus
Ropecon on nimenä tuttu juttu jokaiselle. Roolipelaajat larppaa ja tykittää viikonlopun menemään, vähän cosplay-vaatetta kylkeen ja homma on siinä. Jes, hieno homma. Mutta kuinka totuudenmukaisia ovat nämä mielikuvat? Mitä siellä oikeasti tapahtuu? Ja viihtyisikö siellä jopa lajiltaan lautapelaajaa edustava ihmistekele? Pöydällä selvitti asian. Kohta kaikki on selvää.
Eipä Ropeconiin olisi tänäkään vuonna tullut lähdettyä, mutta kun kutsu kävi Helmet-kirjastojen järjestemään paneelikeskusteluun muutaman Lautakunta podcastaajan kanssa, oli tilanne mahdotonta ohittaa. Diiliin kuului ilmainen viikonloppurannekke, joten asian tila täytyi hyödyntää tarkastamalla lautapeli-ihmisen viihtyvyystaso. Alkuperäinen ennakko-olettama seurasi jotakuinkin ensimmäisen kappaleen mukaista kulkua, mutta Ropecon onnistui tältä osin yllättämään.
Lautapelit ja vapaa pelaaminen Ropeconissa
Lautapelaamaanissa hienoin homma on pelikirjasto, osallistujien kiikuttamat uutuspelit sekä näiden kaikkien vapaa pelaaminen tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Näiltä osin Ropecon ei häviä käytännössä lainkaan Lautapelaamaanille. Pelipöytiä ja lääniä lautapelaamiseen löytyy kiitettävästi, joten jos pelata haluaa, tilaa kyllä löytyy. Suomen lautapeliseura on kiikuttanut paikalle pelikirjastonsa, joten peliä löytyy normaaliin tapaan. Lisäksi yllätyksekseni reunalla oli Lautapelaamaanin tapaan randomhylly, jossa oli ilmeisesti kävijöiden tuomia uutuuspelejä, josta löytyi hyvinkin kiinnostavaa pahvia pelattavaksi.
Ropeconissa oli käytössä Lautapelaamaanista tutut lätkät, joilla pöytä saattoi ilmoittaa etsivänsä lisää pelaajia. Näiden käyttö ei ollut Lautapelaamaanin tasolla ja täysin tuntemattomien joukkoon liittyminen tuntui hieman hankalammalta kuin Lautapelaamaanissa. Vapaa pelaaminen Ropeconissa oli lopulta järjestetty varsin kiitettävästi. Mielenkiintoa herätti myös pöytäpelaajien määrä. Isot hienot rakennelmat täyttivät hienosti tilaa ja tankit sekä pikku-ukot ammuskelivat toisiaan mittanauhan ja noppien sen salliessa. Näin komeita areenoita harvemmin lautapelaaja saa ihastella. Todella nättiä, mutta kokeilemaan asti en kuitenkaan uskaltanut. Mittanauha. Brrrr.
Ropeconin ohjelmaa lautapelaajalle
Ennen tapahtumaa mietiskelin, että kauankohan siellä tulisi vietettyä aikaa. Vapaan pelaamisen tasosta en tiennyt juurikaan mitään, joten sillä periaatteella en olisi osannut paikalle ajoissa suunnistaa. Edellisenä päivänä ohjelmaa tutkaillessani yllätyin kuitenkin positiivisesti.
Kovinkaan suurena yllätyksenä ei tullut aiemmin mainittu Helmetin järjestämä keskustelupaneeli, johon minutkin oli kutsuttu höpöttelemään lautapelien tarinallisuudesta. Panelisteina olivat Noppapotin Miira Hartemosta, nykyisestä Lautapelit.fi Tampereen myymälävastaavasta Tuomo Pekkasesta, Lautapelioppaan Mikko Saaresta sekä Todellisuuspaon Kai Saarrosta.
Listalta löytyi myös Snowdale Designin osasto, jossa oli peluutuksessa Dawn of Peacemakers ja Dale of Merchantsin uusin, vielä julkaisematon lisäri, Dale of Merchants Collection! Ou, nämä tulisi varmasti kertaalleen pelattua! Nyt alkoi jo innostusta olla.
Lisäksi listalla oli muutamia, ilmeisestikin yksityishenkilöiden lisäämiä peluutussessioita. Tämä oli hauska ajatus ja listalta tuli muutama mielenkiintoinen setti napattua omaan päiväohjelmaan. Suurin yksityishärvääjän peliongelma ratkaisu – joku opettaa ennalta tiedetyn hyvän pelin
säännöt ja luultavasti muutakin ihmistä ilmaantuu paikalle. Käy!
Eikö tämä riitä? No, kyllähän Mikko Saarella oli vielä lisäksi sunnuntaiksi oma esitys aiheesta pelimekaniikat. Kiinnosti, mutta sunnuntai ei valitettavasti omaan aikatauluun sopinut.
Olisiko keskustelupaneeli lautapelien tarinallisuudesta tai esitys pelimekaniikoista kiinnostanut? Ei huolta, seuraa Ropeconin Facebook-sivuja sillä molemmat on luvattu julkaista videomuodossa!
Messuosastot ja lautapelit
Lautapelaamaanissa on viime vuosina ollut ihan kohtuullisesti julkaisijoita demoamassa omia pelejään. Ropeconiin verrattuna ostettavissa olevien lautapelien määrä on kuitenkin varsin vähäinen, sillä Ropecon innostaa pelikaupat paikalle jostain syystä aivan eri volyymillä.
Ulkomuistista lautapelejä paikalla olivat kiikuttaneet Fantasiapelit, Hiidenpeli, Multiplayer.fi, Poromagia ja Sopupeli. Eikä mitään ihan pieniä tiskejä nähty vaan lautapelejä oli kiikutettu paikalle kiitettävä määrä. Messutarjoukset toisaalta lautapelaajan silmissä eivät olleet kovinkaan erikoisia ja olivat ymmärrettävästi kohdistettu hienosti roolipelikansalle. Lisäksi paikalta löytyi kirpparipiste, jossa oli oikein hyvännäköistä lautapeliä tarjolla.
Ropeconin hinta – onko se sen arvoista?
Ropecon maksaa 42€ koko viikonlopulta, pe tai la 30€ ja su 20€. Lautapelaamaan on ilmainen, mutta se on vain kerran vuodessa ja Ropecon tarjoaa kuitenkin hieman muutakin. Hinta on ja ei ole paljon. Jos roolipelipuoli vähänkään kiinnostaa, on tapahtuma ehdottomasti hintansa väärti. Ropeconissa tuntui olevan äärettömän hyvä henki ja tapahtumaa oli todella paljon ja monenlaista. Luentoa, roolipeliä, larppausta, pöytäpeliä, keskustelua, Carcassonnen ja Pandemian SM-kisaa…kaikkea löytyy.
Jos kuitenkin haluaisi viettää vain lautapeliaiheista viikonloppua, on pienen pohdinnan paikka siitä, onko Ropecon käynnin arvoinen. Jos rahasta ei ole pulaa niin totta kai kannattaa, kyllä sieltä Lautapelaamaan tasoista fiilistelyä varmasti saa. Erityisesti porukalla homma kannattaa. Tuleeko minusta Ropecon vakkari? En tiedä. Kahdelle saman talouden edustajalle hinta menee jo ikävän korkeaksi enkä tiedä saisiko Oonaa paikalle raahattua, vaikka innostuikin monista Handmaid’s Tale cosplayaajista. Entäpä yksin tai kaverin kanssa, jos kotona olisi helposti hoituvaa vauvatonta arkea? No. Nyt ollaan jo vahvan ehkän äärellä. Oikein mukavaahan siellä oli, joten katsotaan, miten käy ensi vuonna…
Ite oon tykänny kovasti Ropeconin lautapelipuolesta vaikka tänä vuonna tuli haahuiltua enemmän kuin pelattua yhtään mitään. Suosittelen lämpimästi ensi kerralla hivuttautumaan ja kokeilemaan esim. kokemuspisteen skenaarioita tai aloitteleville sopivia roolipelejä… jo ensimmäinen skenu voi olla koukuttava! 😉 Ropecon on siitä kiva että siellä on oikeasti ihan kamalasti kaikkea jota voi lähteä rohkeasti kokeilemaan!
Joo, kyllä fiilis oli se, että matalalla kynnyksellä olisi päässyt yksinkin kaikkeen mukaan. Mahdollisella ensi kerralla uskallus riittänee jo johonkin muuhunkin kuin haahuiluun.
Haahuiluun meni siis omakin koko lauantaipäivä, joka jäi tästä sanomatta: Missä kaikki ne hehkutetut lautapelikokemukset? Ei missään. Tuli vain ihmeteltyä ja pyörittyä.
Kenties vielä enemmän lauta- ja korttipelaajia tulisi paikalle, jos Ylen ja MTV:n uutiset vaivautuisivat mainitsemaan edes ohimennen, että tapahtumassa ei ole pelkkää roolipelamista vaan myös lauta- ja korttipelejä.
Mainintoja ei ole kyllä näkynyt! Kommentteja tästä on julkaisun jälkeen tullutkin, että oho, enpä tiennyt, että siellä lautapeliasiatkin on noin hyvin järjestelty.
Ropeconissa on normaalisti hitusen enemmän ollut lautapeli aiheisia luentoja. Lisäksi tänäkin vuonna siellä oli useampi lautapeliturnaus.
Hyvä tietää, kiitos! Nuo lautapeliturnaukset ovat kyllä jännä juttu, sillä tuntuu, että eivät yleensä vedä kovinkaan montaa osallistujaa.