Bunny Kingdom lautapelin kansi
|

Ensipuraisu: Bunny Kingdom

306 Jakoa

Illan ratoksi pelipöydälle pääsi Bunny Kingdom. Sain kunnian kirjoittaa amatöörinä ensivaikutelman pelistä, eli kokemattomuusasiantuntijan arvion.

Pelissä puput ovat lähteneet valloittamaan uusia maita itselleen. Pupuset yrittävät rakentaa itselleen laajoja yhtenäisiä läänejä ja saada ne kaupunkien ja resurssien avulla kukoistamaan. Kaupungeilla ja resursseilla saa itselleen kultaporkkanoita, jotka ratkaisevat pelin voittajan.

Bunny Kingdom lautapeli pöydällä hetki ennen alkua, kaikki näyttää vielä selkeältä.

Bunny Kingdom on helppo ja kiva

Peli muodostui kierroksista, joissa kaikilla pelaajilla oli aluksi 10 korttia. Jokainen valitsi kaksi pelattavaksi ja sen jälkeen kortit laitettiin kaverille eteenpäin. 7 Wondersia pelanneena oli tästä syystä helppo päästä peliin kiinni. Kortit saattoivat sisältää pelilaudan ruudukon koordinaatit, jolloin oma pupu pääsi sinne asumaan loppupelin ajaksi. Lisäksi ne saattoivat sisältää mahdollisuuksia rakentaa kaupunkeja (pelattavaksi heti tai säästöön) tai pergamentteja, joissa oli erikoisominaisuuksia ja pelin lopuksi laskettiin pisteisiin. Peli päättyi neljän kierroksen jälkeen.

Peliin pääsi nopeasti kiinni ja säännöt olivat suhteellisen helpot omaksua. Nykyaikaisena ”kaikki tänne heti” -ihmisenä tykkään peleistä, joissa omaa vuoroa ei tarvitse odottaa! Bunny Kingdom täytti tämän tarpeen ja sen vuoksi pelaaminen ei missään kohtaa käynyt tylsäksi.

Pelilauta oli pelin alussa miellyttävän näköinen ja selkeä. Komponentit olivat mielestäni hyvällä maulla tehtyjä (vaaleanpunaiset puput olivat söpöjä!) ja korttien kuvitus oli mukavan näköistä. Pupu-teema näkyi myös siinä, että pelloilla kasvoi porkkanoita ja voittopisteet olivat kultaporkkanoita. Muuten tematiikka jäi mielestäni kuitenkin varsin laihaksi.

Puput yhdessä kiltisti, mutta vähän yksin

Peliä kuvailisin sanoilla ystävällinen ja lempeä. Tämä voisi toimia jopa sukulaisten kesken jouluna, ilman pelkoa isoista riidoista. Bunny Kingdom ei muuttunut kovin kilpailuhenkiseksi missään vaiheessa, vaan pupujen muutot sujuivat rauhan merkeissä. Toki kilpailuviettiä lohdutti se, kun omilla pupuilla oli kulmakunnan isoin torni.

Ilkeyksiä ei pelissä oikeastaan pelikavereille pääse tekemään, lähinnä itselle tulevasta pakasta voi yrittää napata sellaiset kortit pois, jotka vastustajaa voisivat auttaa. Keskityin itse kuitenkin lähinnä rakentamaan omaa pupu-valtakuntaa ja muiden pelaamisen seuraaminen jäi vähemmälle. Olisin kaivannut peliltä enemmän mahdollisuuksia ottaa kontaktia muihin pelaajiin, sillä nyt koko pelin ajan puuhastelin lähinnä omiani.

Pupuja alkaa laudalla olla jo ruuhkaksi asti.

Bunny Kingdom ja pistesäädön suuri määrä

Pisteiden laskenta, erityisesti loppupisteytys, oli pelin ehdottomasti suurin heikkous. Loppupisteytyksen kohdalla pelilauta näytti jo hyvin sekavalta ja täydeltä, silmä tarkkana sai olla ettei mitään jäänyt laskematta tai laskettu useampaan otteeseen. Pelilaudalta laskettavien pisteiden lisäksi piti laskea vielä pergamentit, joita oltiin säästelty pelin ajan.

Mielestäni pergamentteja oli pelissä mukana hieman turhan paljon. Pergamentit antoivat liian paljon mahdollisuuksia suuria pistemahdollisuksia, joka vähensi itse pelin aikana tehtävää strategiointia. Pelin keveys tuli osittain myös siitä, että aivojaan ei liikaa joutunut käyttämään. Väsyneen viikon jälkeen se voidaan laskea plussaksi, toisena peli-iltana se olisi voinut olla miinus.

Pisteiden loppu- ja välilaskentaan meni huomattavasti aikaa ja se kävi melkeinpä työstä. Hyväksi ja toisaalta huonoksi puoleksi voidaan sanoa se, että ennen pisteidenlaskua ei voitu tietää kuka pelin voittaa. Pelatessa pystyi vaihtamaan myös hieman kuulumisia, mikä tässä kohtaa voidaan laskea myös pelille plussaksi.

Loppulausuntona voidaan sanoa, että Bunny Kingdom on kohtuullisen kevyt ja helppo, jota pelasi mielellään. Säännöt olivat aika simppelit ja pelin kulku jouhevaa. Mitään isoa vikaa pelissä ei ollut, vaikka pisteidenlasku kävikin hyvin työlääksi.

Olisin halunnut innostua pelistä enemmän, jo pelkästään niiden pinkkien pupujen takia! Valitettavasti kovin suuria tunteita se ei kuitenkaan herättänyt, eikä oikein kiinnostusta kokeilla uudestaan, jotta voisi kokeilla esim. eri taktiikoita. Kivoista pupuista huolimatta pelillä olisi riskinsä jäädä hyllyyn pölyttymään.

Latest posts by Siiri Karjalainen (see all)

Sinua saattaisi kiinnostaa myös...

  • | | |

    Android: Netrunner

    93 Jakoa Android: Netrunner on korttipeli, jossa kaksi pelaajaa asettuvat vastakkain pelaamaan kahta täysin eri tavalla toimivaa puolta, hakkeria ja jättimäistä megakorporaatiota. Android: Netrunner on saanut tittelin Magic: The Gatheringin tappajana. Keräilykorttipeleille ominainen ”maksa ja voita” leima ajaa monet lautapelaajat kauas pois Android: Netrunnerin luota. Onko pelillä mitään annettavaa tavalliselle lautapelaajalle? Netrunner yllättää vahvasti, sillä…

  • | |

    Scythe lautapeli

    93 Jakoa Viikkokaupalla Boardgamegeekin kuumimpien pelien kärjessä. Järjettömän ennakko-, Kickstarter- ja jälkihypen armoitettu messiaspeli. Stonemaier Gamesin neljäs lautapeli. Scythe lautapeli. Jakub Rozalskin äärettömän hienoa grafiikkaa, mukaansatempaavan temaattinen pelimaailma, euromaista moottorinrakennusta ameritrash taisteluilla höystettynä…tätä kaikkea Scythe lautapeli lupaa olla. Scythe lautapeli on loistava, mutta ei tarpeeksi loistava ollakseen se odotettu lautapelimaailman Messias. Scythe lautapeli, ensiaskeleet ja Kickstarter menestys…

  • | | |

    Principato

    350 Jakoa Se tunne kun olet nähnyt Tarantinon huippuelokuvan kuten Kill Bill. Mestariteoksen jälkeen katsot seuraavaksi Neljä huonetta ja joudut pettymään sillä odotukset ovat sen verran korkealla. Quentin Tarantino on elokuvan kuitenkin ohjannut, pakkohan sen on olla hyvä… Samoin kävi myös Touko Tahkokallion Principatoa arvostellessa. Ei mahda mitään, että Principatoa vertaa Tahkokallion mestariteokseen Eclipseen, joka jättää Principaton…

  • | | |

    Lautapelikahvila – järjestelyjä ja tunnelmia

    350 Jakoa Lautapelikahvila. Olisi aika hienoa päästä käymään. Ikävää, että lähin löytyy Tampereelta ja sinne  harvemmin meillä on asiaa ainakaan yhdessä. Mikä avuksi? Ei auta kuin järkätä oma. Mihinkään bisneshommiin ei taidot riitä, mutta pieneen puuhasteluun osaamista saattaisi löytyäkin. Hyväntekeväisyys on kiva syy järkätä jotain, joten ajatus oli helppo liittää osaksi Yhteisvastuu keräystä. Lautapelikahvila ja sen synty…

  • | |

    Lautapelaamaan 2015: Peliä ja fiiliksiä

    350 Jakoa Viikonlopun kestänyt Lautapelaamaan 2015 on ohi ja paikalta pääsi lähtemään muutamaa kokemusta rikkaampana. Muutamia pelejä sai testiin ja haisteltua yleistä tunnelmaa. Tapahtuma on ottanut viime vuodesta muutamankin tärkeän askeleen eteenpäin kohti parempaa tapahtumaa. Mitä Lautapelaamaan 2015 piti sisällään? No… Tässä kirjoituksessa pohdiskellaan yleisiä fiiliksiä ja huomioita Lautapelaamaan 2015 tapahtumasta. Hieman myöhemmin ilmestyy pieni katsaus…

  • | | |

    Azul

    350 Jakoa Azul on pöhissyt harvinaisen pitkään. Se aloitti pöhinänsä vuoden 2017 Essenistä, jossa siihen rakastuttiin. Sitä pelattiin ja pöhistiin vähän lisää. Suomeen pientä lisäpöhinää kaiken tämän pöhipöhinän lisäksi toi hiljan julkaistu Azulin suomilaitos. Viimeisimpänä Azul pääsi ehdolla kunniakkaan Spiel des Jahres palkinnon saajaksi. Pöhisty on jo niin kauan, että pitihän tähän itsekin tarttua. Laatoittajamestari-Kristianista puuttui…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *