Lautapeliluksusta: Apuvälineitä ja muita turhuuksia
Kun jossain harrastuksessa pääsee tarpeeksi pitkälle, kaipaa luksusta. Lautapeliluksusta. Lautapelit eivät ole poikkeus, joten niihinkin saa halutessaan uppoamaan mukavasti seteliä, itse lautapelien lisäksi. Pientää ekstraa voivat olla esimerkiksi erilaiset pelien varastointiratkaisut, uudet kauniimmat komponentit tai pelien kestävyyttä parantavat suojaratkaisut. Ekstraa löytyy moneen makuun, tarpeeseen ja hintaan. Tässä artikkelissa on esitelty muutamia meillä käytössä olevia ekstratuotteita. Haaveilupuolellakin käydään ja lopuksi pari hankintaa, jotka on jätetty väliin.
Pelikello – Käytössä
Hyödyllisin ja tärkein lautapelaamiseen liittyvä apuväline on ehdottomasti ollut pelikello. Käytössämme on ollut DGT Cube -merkkinen kuution muotoinen pelikello. Omalla vuorolla kello tikittää pelaajan edessä näyttäen jäljellä olevan ajan. Vuoron päätyttyä pelaaja iskee sen seuraavan pelaajan eteen oikea väri ylöspäin. Edellisen pelaajan aika pysähtyy ja seuraavan pelaajan aika lähtee automaattisesti rullaamaan.
Ominaisuuksina kellossa on mm. peliajastin ja vuoroajastin. Peliajastimella jokaisella pelaajalla on aika, jonka saa käyttää kaikkiin pelin vuoroihin yhteensä. Kätevää pidemmissä peleissä kuten Eclipsessä, joissa osa vuoroista voi olla nopeita ja osa paljon hitaampia. Vuoroajastimella voi säätää ajan, joka on käytössä vuoroa kohti. Tämä taas toimii peleissä, joissa vuorot kestävät läpi pelin suunnilleen yhtä pitkään.
Kello on nopeuttanut pelejämme TODELLA paljon. Pelikellon saavutuksiin kuuluu esimerkiksi kuuden tunnin Eclipsen lyhentäminen noin kahteen tuntiin. Tikittävä kello saa pienen paniikin aikaiseksi, jonka takia peliin keskittyy asianmukaisesti oman vuoronsa ulkopuolellakin ja miettii omaa vuoroaan etukäteen. Myöskään loputonta “no-jos-mä-tekisinki-näin-ei-vaan-näin” analyysiparalyysiä ei pääse syntymään, sillä aika on rajattu. Lisäksi jokainen tietää varmasti kenen vuoro on, joten turhaa tästä johtuvaa jäätämistä ei pääse syntymään. Ei siis niinkään lautapeliluksusta vaan pakollista tavaraa!
Saatavilla Lautapelit.fi:stä 32€ hintaan.
Korttisuojat – Käytössä
Kortit kuluvat käytössä ja pahimmillaan naarmu kortissa voi paljastaa toiselle pelaajalle esimerkiksi Citadelsissa jotain hyvinkin ratkaisevaa. Tässä palvelukseen astuvat korttisuojat, joita kotimaisista yrittäjistä Poromagialla taitaa olla kattavin valikoima. Suositella voin Arcane Tinmenin perussuojia sekä saman valmistajan todella laadukkaita ja tiukkoja Dragon Shieldejä. Perussuojilla pärjää oikein hyvin, mutta jos korteilla tulee harrastettua pelaamista todella paljon niin kannattaa ottaa ykköslaatu käyttöön. Kovan pelaamisen kategoriaan asettuisi esimerkiksi Android: Netrunnerin ahkera turnauspelaaminen tai joka viikonloppuiset Dominion kekkerit. Ultra Prot ovat edellisiä halvempia, mutta tuntuvat todella heppoisilta.
Huonona puolena korttisuojissa on niiden muovisuus. Muovi on liukasta, joka aiheuttaa muutamia ongelmia. Ensinnäkään kortit eivät pysy yhtä nätisti pinossa, jolloin pieni kosketus saattaa kaataa pinon. Sekoittaminen onnistuu kätevästi vain yhdellä menetelmällä (joskin jopa normaalia paremmin), sillä korttien reunat tai suuaukot saattavat lepattaa ikävästi sekoittelua häiriten. Kolmanneksi menetetään mukavan tuntuisten korttien sormituntuma kokonaan ja sormieuforian sijaan joudutaan tyytymään tylsään muovin tunteeseen. Eivätkä ne kortit ikävä kyllä niihin suojiin aivan yksinään mene ja muutaman sadan kortin muovitus on aikaa vievää puuhaa.
Muovitus ei siis ole aivan itsestäänselvyys, mutta peleissä, joissa pelkää kulumaan kovan sekoittelun tarpeen tai pelin harvinaisuuden vuoksi, se kannattaa. Tärkeää on huomioida pelin korttien koko, jotta osaa ostaa oikean kokoiset suojat.
Saatavilla Poromagiasta esim. 100 kpl 3,50€
Realistiset resurssit – Käytössä
Keltaiset puukuutiot ovat kultaa, harmaat kiveä, ruskeat puuta. Ensimmäistä kertaa europelejä kokeillessa se tuntui kivalta. Tuhansien puukuutioiden jälkeen ei tunnu enää niin kivalta. Tästä syystä on valmistettu hieman luksussektorin puolelle osuvia realistisia resurssimerkkejä. Tästä esimerkkinä Stonemaier Gamesin valmistamat aarrearkut eli Treasure Chestit. Näihin on kasattu monipuolinen valikoima erilaisia resursseja. Ne näyttävät ja tuntuvat mukavilta ja ovat iso askel eteenpäin puukuutioista.
Monet pelit käyttävät kuitenkin hyvin mielikuvituksellista määrää resursseja. Eteen tulee usein tilanteita, ainakin vain yhdellä arkulla, jolloin osa resursseista on näyttäviä realistisia resursseja ja osa taas puukuutioita. Tämän vie hieman haettua tunnelmaa. Ostettava olisi siis ainakin kaksi arkkua, mutta riittääköhän sekään aina? Ei riitä. Eikä resursseja aina edes muista käyttää…
Resurssit ovat kuitenkin mukava lisä moneen peliin ja jos hinta ei hirvitä niin suosittelen hankkimaan setin, jolle on eniten käyttöä. Stonemaierin sivuilta löytyy taulukko, jossa on lueteltu mikä setti auttaa missäkin pelissä. Mitään pakollista ne eivät kuitenkaan tuo ja ilmankin pärjää oikein hyvin, mutta tämä on jo vähän sitä lautapeliluksusta. Laatikoissa on 156 resurssimerkkiä.
Saatavilla suoraan Stonemaier Gamesilta posteineen arkusta riippuen ~45€.
Lautapelipöytä – Haaveilussa -> HANKITTU!
[EDIT: Pöytä saapunut 2017 keväällä! Lue tästä kattava opas pöydän hankintaan.]
Jenkkilän puolella on muutamia tahoja, jotka valmistavat käsintehtyjä pelipöytiä mittatilauksena. Upotettu pelitaso, jossa on sopivan pehmeä, mutta jämäkkä peliverka. Kaikkien pelilaudat mukavasti näkyvillä ja nopat pysyvät hyvin pöydällä. Jos peli jää kesken ja ruoka-aika kutsuu, voi pöydän päälle nostaa pöytälevyn, jolloin peli jää syvennykseen odottelemaan. Pöytälevy mahdollistaa pöydän toimimisen sekä ruokapöytänä että pelipöytänä, joten erikseen tilaa kahdelle pöydälle ei tarvita.
Lisäksi pyydettäessä mukaan saisi esimerkiksi jokaiselle pelaajalle oman ulosvedettävän pöytätason, pöydän reunoihin kaiverretut korttipidikkeet, reunahyllyt tarjoiltaville sekä paljon muuta. Itse olen pääasiassa silmäillyt Boardgametables.comin pöytiä. Veroineen ja postikuluineen päästäisiin kuitenkin halvimmillaankin noin 3000€ paikkeille. Se on aika paljon rahaa ja pöytiä ei viitsinyt sen enempää katsellakaan.
Haave pääsi jo melkein toteutumaan kun Boardgametables laittoi Kickstarteriin pöydän, jota ei juurikaan voi kustomoida ja näin massatuotettuna ja postitettuna hinta olisi huomattavasti alhaisempi. Ensimmäisen kappaleen setillä hintakaan ei olisi ollut aivan mahdoton. Oonan kanssa tästä pitkään jo keskusteltiin ja rahatkin iskettiin Kickstarteriin kiinni. Asiasta kuitenkin vielä lisää keskusteltuamme pöydässä oli meille muutamia pieniä puutteita, joten surullisten kyyneleiden valuessa hitaasti pitkin poskea hiirisormi napautti tuskaisesti Cancel Pledge nappia ja pöytä jää tällä erää hankkimatta.
Mutta olisihan tuollainen pöytä aivan uskomattoman hieno… Kun hieman isoksi kasvaa ja jos vielä tähän hintaan mahdollisuus tulee niin eiköhän tuollainen mene tilaukseen. Tämä taas on todellakin lautapeliluksusta.
Boardgametablesin Duchess pelipöydän Kickstarterissa on vielä 4 päivää aikaa, joten jos kiinnostus heräsi kannattaa käydä katsomassa. Pöytälevyn ja mukipidikkeiden kanssa Suomeen kuljetettuna hinnaksi tulisi noin 900€. Jos projektin maksamat 19% verot eivät Suomessa riitäkään ja tullimaksuja otetaan päälle niin itse varauduin kokonaisuudessaan 1100€ kustannuserään.
Pelilaatikon järjestelyvälineet – Ehkä, ehkä ei…
On julkaisijoita, jotka ovat tunnettuja hyvistä inserteistään ja on julkaisijoita, joiden insertit mieluummin heittää suoraan roskiin. Ikävä kyllä jälkimmäiseen kategoriaan sopii aika suuri ryhmä pelejä. Kätevimmät askartelevat omansa kapalevystä, mutta siihen ei aika ja osaaminen monellakaan riitä. Tätä varten on muutamia eri valmistajia, jotka ovat päättäneet ottaa vastuun itselleen lautapelilaatikoiden paremmasta järjestyksestä.
Tarkoituksena tuotteilla on pitää palat viisailla ja oikeilla paikoillaan, joka helpottaa pelin alkuvalmisteluissa ja pitää osat ehjinä isommassakin ryminässä. Tärkeänä lisäpointtina on se, että osat saa suoraan laatikosta oikealle paikalle ja helposti takaisin pelin lopuksi.
Alalla on kolme tunnetuinta valmistajaa, joihin kuuluvat GameTrayz, Broken Token ja Daedalus. Näistä GameTrayz on ehkä vähiten pidetty, sillä kaksi jälkimmäistä käyttävät puuta organisoijissaan, GameTrayz käyttää muovia. Lisäksi GameTrayz saa kritiikkiä myös siitä, että osat kyllä pysyvät missä niiden kuuluukin, mutta ihan mahdotonta etua ei alku- ja loppuvalmisteluihin saada. Paikallaan tavarat kyllä pysyvät ja ovat ne askel eteenpäin minigrip pusseista.
Broken Token ja Daedalus ovat taas aika samoilla linjoilla. Molemmat nopeuttavat internet ihmisten keskusteluiden perusteella pelien esille laittoa ja pakkausta huomattavasti. Älykkäitä ja kestäviä ratkaisuja molemmat. Daedaluksessa on panostettu hieman enemmän ulkonäköön ja pientä härpäkettä ja lisäapua on enemmän kuin Broken Tokenin tuotteissa, toisaalta hintakin on suolaisempi. Postikulut Suomeen liikkuvat noin $20-$26 paikkeilla riippuen tuotteen painosta. Suurempana kimppatilauksena ei esimerkiksi Broken Tokenin setti olisi missään nimessä pahan hintainen, mutta näillä postikuluilla taitavat jäädä pelilaatikot ikuiseen minigrip limboon.
Esimerkiksi Eclipsen Organizer Trayn hinta Suomeen kuljetettuna on Daedalukselta $80 ja Broken Tokenilta $50. GameTrayz ei saa hintaa paljoa alemmas ja Eclipse setti maksaisi $40.
Noppatorni – Ehkäpä se “ei”
Osa noppatorneista on hyvinkin tyylikkäitä. Mikä järki niissä on? Noppatornien käyttäjät perustelevat hyödyllisyyttä sillä, että heitoista tulee satunnaisempia, nopat eivät lentele minne sattuu ja ne ovat kaikkien näkyvillä heiton jälkeen. Noppatornien satunnaisuudesta verrattuna käsipeliheittoihin on argumentteja puolesta ja vastaan.
Vaikka itse en ole noppatorneja pelikäytössä kokeillut niin uskoisin noppien heittelyn olevan siistimpää puuhaa kuin perusheittelyllä. Nopat eivät pääse sotkemaan pöydän pelitapahtumia hieman liian innokkaiden heittojen jälkeen, joita joskus sattuu. Torni säästää myös tilaa, sillä nopat laskeutuvat aina tiettyyn paikkaan. Toisaalta taas noppatornien sanotaan pidentävän peliä, sillä satunnaisuuden takaamiseksi kerroksia tornissa täytyy olla muutama, joiden läpikäymisessä nopilla kestää jonkin aikaa.
Ajatuksena noppatorni kuitenkin tuntuu loppupeleissä hieman turhalta kapistukselta. Ehkäpä jonkinlainen noppakuppi tai pieni heittoalusta ajaisivat saman asian… Hienomman pään noppatornit olisivat sitä lautapeliluksusta, mutta ne vievätkin jo tilaa ja hintaa on jo enemmän.
Noppatorneja löytyy suurin valikoima Fantasiapeleistä, joista halvin maksaa 18€. Lautapelit.fi on poistanut noppatornit valikoimistaan, joten hiljaista on nykyään tällä rintamalla Suomenmaalla!
Lautapeliluksusta
Jossain vaiheessa tarve välineurheilulle tulee ja lautapeliluksusta tulee ostettua. Mitkä ovat sinun parhaat hankintasi? Puuttuuko listasta jotain äärimmäisen tärkeää tai toisaalta jotain niin turhaa, että se ansaitsee erityismaininnan?
Pokerichipit! Paperirahoilla en halua enää pelata, jos rahaa pelissä liikkuu eikä vain kerry pisteiksi. Chipeissä voi päästä halvalla tai panostaa laatuun, rahalle saa kyllä vastinetta.
Hmmm… Itse en ole vielä lautapelihommissa keksinyt niille mitään käyttöä. Alusta asti on kaksi salkkua Paulsoneita kaapin perällä lojunut, mutta… Pitää ilmeisesti taas ottaa kokeiluun.
Ehkä minä pelaan vain luonnottoman paljon rahapelejä, minä kun keksin chipeille käyttöä yhtenään. Selasin teidän arvostelunne läpi, ja eihän niissä kieltämättä ollut yhtään peliä, joissa chippejä kaipaisi.
Tämä alkaa huolestuttavan paljon kuulostaa jo aukolta yleissivistyksessä. Tuleeko äkkiseltään hyvää noin tunnin peliä mieleen, jossa chipit tuntuu mielekkäältä ratkaisulta?
Kello on aivan paras vinkki, juuri tuollaiselle on tarvetta meidän(kin) peliporukassa! 😀 Olen kännykälle yrittänyt etsiä sopivaa ajastussovellusta, mutta sellaista en ole löytänyt mikä aloittaisi uuden ajan laskemisen automaattisesti alusta kun aika kerran päättyy. Peliajastin on kiinnostava ominaisuus ja ilmeisen toimiva.
Mekin lähdimme liikkeelle ensin kännykkäräpläyksestä, mutta sama seinä tuli vastaan, toimivaa ei löytynyt. Ja kaikki ylimääräinen “paina tästä niin uusi aika lähtee käyntiin” on todella turhauttavaa ja hidastaa peliä pidemmän päälle. Tuo kello tosiaan lopettaa ja aloittaa ajan ottamisen automaattisesti. Jos noita play/pause nappeja joutuisi käyttämään joka vuoron välissä niin se ei vain toimisi.
Tuo 32€ sijoitus tuntui tuollaiseen kelloon aikanaan tosi tyhmältä. Pitkään sitä ajatusta Oonan kanssa vatkattiin, olisiko tuosta oikeasti mitään hyötyä ja käytettäisiinkö sitä edes?
Nyt jos kello hajoaisi niin ostaisin saman tien uuden, hyvin lämpimästi voin suositella. Pidemmissä peleissä erityisesti, mutta jopa Carcassonnea se nopeuttaa huomattavasti. Hieman eri viban se kyllä tuo pelaamiseen, joten ihan mihin vaan peliin se ei sovi. Esimerkiksi Bohnanzaan se ei oikein istu.
Nyt on mainittava, että pöydästä haaveileva voi myös tehdä itse. Itse haaveilin pöydästä pitkään ja lopulta päätin tarttua härkää sarvista ja tehdä itse siitä huolimatta, että olen tehnyt puutöitä viimeksi yläasteella kymmeniä vuosia sitten. IT-nörtiltä onnistuu myös.
Kustannukset karkeasti 150 EUR luokkaa (Puutavara 90 EUR, Led valoihin 40 EUR, Maalit ja lakat 15 EUR). Kuvia ihailemaan täältä: https://boardgamegeek.com/article/22705211#22705211
Tuo kello on hyvä apuväline ja menee varmaan hankintaan. 🙂
Hieno homma! Ei kyllä taitaisi silti itseltä löytyä tuon vertaa taitoa. Mutta kyllä hyvät säästöt saa aikaan ja nättiä jälkeäkin vielä.
Hyvä artikkeli, kiitos siitä. Olen katsellutkin tuollaisia nextin levelin resurssipalasia kuten Stonemaierin settisi, mutta toistaiseksi olen tyytynyt puukuutioihin. Onko muita hyväksi havaittuja nettikauppoja noille tiedossa, mielellään Euroopan puolelta? Menolippuun hankkisin ainakin puujunat, jos itse pelin ostaisin. (Joku saksalaiskauppa möi hyvin edullisia settejä, en nyt muista mikä.)
Yksittäisiin pelikauppoihin en ole perehtynyt, mutta ovat ainakin saatavilla Amazon.co.uksta ja Amazon.de:stä. Kirjoitushetken laskelmien mukaan suoraan Stonemaierilta tilaaminen tulee kuitenkin halvimmaksi, sillä arkut lähetetään edellisten tapaan EU:n sisältä.
Toisaalta tällä hetkellä punta, dollari ja euro hyppivät keskenään aika kovaa, joten asia voi olla jo toisin.
Hankin aikoinaan ennakkoon Eclipseen resurssi-kuutiot paikallaan pitävät pleksilevyt ja vielä pohjalla, niin ne saa helposti laatikosta ja takaisin. Ilman niitä en tulisi varmaan toimeen.
Hmmm… Näitä tuli mietittyä aikoinaan. Olivat kuitenkin aika hintavia, mutta tuollainen sinne-ja-takaisin malli olisikin ehkä ollut jopa kannattava. Lautapelaamisen SM-kisoissa tuli testattua versiota, johon ne sai vain paikoilleen, se ei innostanut kun ei kasaamista nopeuttanut paljoakaan.
Tänään tuli vaimolta synttärilahjaksi DGT Cube! Edellinen 6 hengen Eclipse-peli venähti yli 7 tuntiin ja sai osan porukasta miettimään pelin mielekkyyttä. Cubella toivon homman nopeutuvan huomattavasti. Nyt kun saisi vielä yhden pelaajan lopettamaan tupakoinnin, niin ei tulisi 15 minuutin sauhutaukoja joka tunti…
Onnittelut! Toivottavasti toimii, kuten meilläkin! Pyydetään paluuraporttia. 7 tunnin Eclipse ei tosiaan millään tasolla tunnu kovin mielekkäältä, ei ole peli tuohon suunniteltu. Oman vuoron odottelu tuppaa välillä Eclipsessä kestämään ikävän kauan.
Noppatorni oli meillä roolipelejä pelattaessa 90-luvun alussa. Se oli osalla porukasta se jollain tavalla hyödyllinen työ, joka tehtiin puukäsityössä. Koska roolipeleissä tuolloin noppatuloksilla oli suurempi merkitys kuin nykyään, niin tietenkin porukka kikkaili, eli ei heittänyt kunnolla ja vastaavasti osa hetti noppaa kuin kilpaurheilija, jolloin nopat lentelivät ties minne. Ja kun roolipeleissä ei ole lautaa yms. pöytää vaativaa tilpehööriä niin monesti majailtiin sohvalla ja nojatuoleissa. Tällöin noppatornista oli hyötyä, kun sen sai suht suoraan reiden tai käsinojan päälle.
Lautapeleissä tornista ei ole niin suurta hyötyä, kun on pöytä missä heitellä noppaa, mutta osassa peleistä pöydällä oleva nappulamäärä on suuri ja niiden sijainti tarkka, jolloin on hyvä, ettei noppia heittele nappuloiden sekaan.
Tuo noppien eläminen yhdellä alueella on kyllä hyvin tärkeä. Välillä käytössä joku noppalaatikko tyyppinen ratkaisu, mutta se vie enemmän tilaa kuin noppatorni.