Splendor
”Timantit on ikuisia” sanoo Splendor pokattuaan Suomen vuoden aikuistenpeli 2014 palkinnon lisäksi muun muassa samaisen tittelin Hollannissa, Spiel des Jahres ehdokkuuden sekä Dice Towerin parhaan perhepelin palkinnon. Splendorin sanoissa piilee myös ovela viittaus pelin teemaan, sillä Splendorissa pelaajat ovat jalokivikauppiaita. Splendor pyrkii täyttämään strategisen fillerin paikan lautapelaajan pelihyllyssä.
Suuri paketti, vähän sisältöä
Splendor tosiaan täyttää fillerin tai jopa kahden paikan pelihyllyssä, sillä laatikolla on suhteellisen paljon kokoa sisältöön nähden. Itse insertti toimii hyvin, mutta pelilaatikon koko voisi olla 1/4 nykyisestä. Paketista löytyy pakka kehityskortteja, muutama ylhäisölaattaa sekä 40 pokerichippiä, jotka kuvastavat timantteja. Pelin värimaailma on yhtenäinen ja kokonaisuus on kaunista katseltavaa. Pokerimerkit timantteina kuulostavat kummallisilta, mutta pelin hahmottamisen kannalta ne toimivat todella hyvin.
Hintalaatusuhde on aika hyvällä pohjalla. Ihan erinomaisesta suhteesta ei puhuta, mutta kyllä hinta ihan kohdillaan on.
Splendor on simppeli, mutta strateginen
Splendor on hyvin simppeli peli. Vuorollaan voi ottaa joko kolmea eri jalokiveä viidestä mahdollisesta vaihtoehdosta tai kaksi samanlaista jalokiveä. Vaihtoehtoisesti voi varata pöydällä olevista kehityskorteista yhden ja samalla napata yhden kultamerkin, joka toimii jokerina. Kehityskortin voi ostaa itselleen maksamalla kortin osoittamat jalokivet. Kehityskortista saa itselleen kestojalokiven, jota voi käyttää loppupelin maksuvälineenä. Suurin merkitys kehityskorteilla on kuitenkin se, että niistä saa itselleen voittopisteitä. Ensimmäisenä 15 voittopistettä kerännyt pelaaja voittaa.
Pelaajalla saa olla maksimissaan 10 jalokivimerkkiä. Jalokiviä, joita on varannossa neljä tai vähemmän ei saa ottaa kahta kerrallaan. Nämä rajoitukset ovat Splendorin strategian ytimessä. Kymmenen jalokiven maksimimäärä lähestyy, miten ajoittaa jalokivien keräilyn siten, että saa kaksi haluamaansa samanlaista jalokiveä seuraavaa kehityskorttia varten…
Splendorissa pyritään keräämään jalokiviä, joilla saa ostettua kehityskortteja, joilla saa ostettua halvemmalla parempia kehityskortteja, joista saa helposti paljon voittopisteitä. Samalla pyritään saamaan voittopisteitä kerryttäviä aatelislaattoja, joita saa itselleen keräämällä tietyn määrän sopivia jalokiviä.
Yllätyksetöntä pohdintaa
Splendor sisältää 30 minuutin peliksi hyvinkin paljon pohdittavaa. Suunnitelmia voi tehdä moneksi vuoroksi eteenpäin, mutta kuitenkin koko ajan on oltava hereillä, sillä muiden toimet vaikuttavat omaan strategiaan. Ratkaiseva kehityskortti saattaa kadota pöydästä nopeamman jalokivikauppiaan ahnaisiin varastoihin tai jalokivipinot hupenevat siten, että oma suunniteltu siirto saattaakin muuttua mahdottomaksi.
Teoriassa Splendorin pitäisi sijoittua varsin korkealle omassa fillerilistauksessani. Paljon päätöksiä suhteessa kestoon, mukavaa pientä strategiaa, kohtuullisen nätti peli, reagointia muuttuviin tilanteisiin ja kohtuullisesti pelaajien välistä vuorovaikutusta. Ongelma on kuitenkin siinä, että vaikka Splendor sisältääkin jokaisen näistä elementeistä, tuovat ne myös mukanaan vähemmän kimaltelevia puolia.
Splendorissa voi kyllä suunnitella tulevaa, mutta se ei aina hyödytä. Jos kolmekin pelaajaa tekee oman vuoron jälkeen toimintonsa, voi tilanne muuttua niin paljon, että on tehtävä jälleen uusi etenemissuunnitelma. Jos pelaa harkitsevassa seurassa, voi peli aiheuttaa vakavaa analyysihalvausta, jolloin vuorot venyvät liian pitkiksi. Pelaajien välinen vuorovaikutus Splendorissa harvoin tarkoittaa sitä, että omat toiminnot perustuisivat strategisesti toisten pelaajien pelisuunnitelman analysointiin. Vuorovaikutus jää pääasiassa siihen, että pelaajat tekevät omalta kannaltaan parhaaksi näkemiään toimintoja ja saattavat tahattomasti sabotoida toisiaan. Splendorissa saattaa myös ajautua tilanteeseen, jossa jokainen oma toimintovaihtoehto on huono toisten pelaajien tekemisten jäljiltä.
Splendor on helppo pelata ja helppo opettaa. Tuurin osuus on Splendorissa aika pieni, mutta jokainen pelikerta on tämän vuoksi samanlainen. Tämä on jossain mielessä myös Splendorin vahvuus, sillä Splendor on yhtä hyvä lähes missä vain peliporukassa. Splendor ei ole myöskään huono kaksinpelinä. Kaksinpelinä se soveltuu erityisesti pelaajille, jotka vihaavat toiselle tehtävää kiusaa, sillä usein Splendorissa saa enemmän hyötyä tekemällä itselleen optimaalisen toiminnon verrattuna toisen sabotoimiseen.
Splendor on lopulta aika yllätyksetön paketti, jossa on mitäänsanomaton teema. Suurin ongelma minulle on se, että Splendor ei herätä tunteita suuntaan eikä toiseen. Splendor on se harmiton tyyppi, joka seiskoskelee juhlissa vähän syrjässä, mutta silti siinä ihmismassan tuntumassa. Ei ärsytä, ihan mukava kaveri, jonka voisin kutsua käymään, jos vain muistaisin.
-Laadukkaat ja tyylikkäät komponentit.
-Täysin kielivapaa.
-Miksi pelaisin tätä?
Kesto: 30min
Splendor on toimiva peli, joka on kuitenkin lopulta aika tylsä kokonaisuus. En näe syitä kaivaa Splendoria esiin, aina löytyy parempia vaihtoehtoja.
