Vuoden 2017 satoa häpeillessä
Vuosi 2017 oli hieno vuosi, vaikkakin lautapelillisesti hiljaisimpia vuosia pitkään aikaan. Vuoden hienous ja lautapelittömyys ovat kuitenkin yllättävällä tavalla yhteydessä, sillä suurimman osan vuodesta vei mukanaan hurjan hehkeä raskausaika. Meillä tämä hehkeys tarkoitti lähinnä väsymystä, joka ei sovi kovin hyvin yhteen lautapelien kanssa.
Laihaa oli, mutta hyvästä syystä. Tässä kun huolella kasvattaa niin huhujen mukaan kahdeksan vuoden päästä ollaan jo lihavimmissa lautapelivuosissa koskaan! Tässä katsauksessa käydään läpi vuoden aikana pelatut pelit, Kickstarterin ihmeitä sekä kurkistetaan hieman blogin luetuimpiin artikkeleihin.
Vuonna 2017 useimmin pöydällä
Pelikertoja koko vuoden ajalta kertyi hurjat 106 kappaletta. Kun vuosi sitten sukelsimme vuoden 2016 syövereihin, harmittelimme kovasti pelikertojen vähäisyyttä esikoisen viedessä kallista peliaikaa. Pelikertoja vuonna 2016 kertyi kuitenkin 171, joten lasku on ollut varsin hurjaa.
Ei ole mielekästä listata jokaista pelattua peliä, joten listaamme pelit, jotka keräsivät vähintään neljä pelikertaa vuoden aikana. 53 peliä jäi tämän listan ulkopuolelle. Jännittävää on myös se, että yhtään näistä peleistä ei ole Pöydällä arvosteltu.
- Santorini – 10 pelikertaa
- Pandemic Legacy: Season 1 – 7 pelikertaa
- Captain Sonar – 5 pelikertaa
- Dungeon Rush – 5 pelikertaa
- Rhino Hero – 4 pelikertaa
Santorini ansaitsee paikkansa tämän listan kärjessä. Pelin saa helposti pöydälle eikä sääntöjä tarvitse pidemmänkään tauon jälkeen pitkään kerrata. Pelin huonona tai hyvänä puolena mainittakoon se, että sitä ei Oona suostu puolivaloilla pelaamaan, sillä nämä taistelut ovat vakavia paikkoja. Oonan 7 – 1 johtoasema pistää ihmisen hiljaiseksi.
Muuten listan loppupää onkin hieman keskinkertaista kastia. Pandemic Legacy onneksi loppuu kohta, pakko se on loppuun painaa kaikesta huolimatta. Captain Sonar oli sellaista hetken huvia, mutta ei siitä vakavaan suhteeseen ole. Dungeon Rush ja Rhino Hero ovat hyvin yksinkertaisia ja nopeita fillereitä, jotka on kaivettu joinain epätoivoisina “no pelataan nyt ees jotain”-hetkinä esiin.
Muista vuoden 2017 pelatuista lautapeleistä ei myöskään nouse erityisiä tähtihetkiä. Scytheä pääsi pelaamaan eikä se onneksi pettänyt. Valitettavasti urhoollisesti suoritetusta kissanhoidosta ansaittu Scythen lisäosa odottaa edelleen surullisen pelaamattomana hyllyn perukoilla ensikosketustaan. Mechs vs Minions yllätti positiivisesti, mutta hankintalistalle asti se ei ole kuitenkaan vieläkään noussut.
Kickstarter – tuettua priimaa ja saapunutta ihanaa
Kickstarterin käytön olemme pyrkineet pitämään varsin rauhallisena. Yritämme hieman boikotoida kampanjoita, jotka ovat täynnä “vain Kickstarterissa” tavaraa tai isojen yritysten käyttäessä sitä ennakkotilaus alustana. Sieltä on kiva löytää helmiä ja tukea pelejä, joita ei oikeasti muuten julkaistaisi.
Tuettu 2017
Viimeisimpänä tuimme kotimaista Dawn of Peacemakers lautapeliä. Itseasiassa kolmen kappaleen verran, huh. Dawn of Peacemakersin kampanjassa kulminoitui kuitenkin se, mistä Kickstarterissa on kyse. Tässä oli kyse unelmasta, joka olisi saattanut ilman Kickstarteria jäädä toteutumatta. Viimeisillä minuuteilla päivittelin kampanjasivua muutamien sekuntien välein. Ei tässä muuten olisi ongelmaa, mutta valuin vettä, sillä saunavuoro oli kriittisesti kesken. Ei ollut pyyhkeen käytölle aikaa, sillä homma oli satasista kiinni.
Kaikenlisäksi hyvä pelikin sieltä pitäisi olla tulossa! Varsin kova on odotus, mutta ei tässä vielä auta liikaa innostua, sillä kesään on pitkä aika. Jäikö tukematta? Vielä ehtii ennakkotilata suoraan Snowdale Designin sivuilta.
Vuoden toinen Kickstarter oli Brass: Lancashire ja Brass: Birmingham setti. Synnit on tehty tunnustettaviksi, joten kerrottaan: Emme ole pelanneet koskaan alkuperäistä Brassia. Miksi tätä piti tukea? Ei Brass sinänsä mikään epäkiinnostava tapaus ole, mutta kun Roxley Games antaa sille käsittelyn niin jo alkoi kiinnostaa. Hei, oikeita savichippejä lautapelissä? Englantia taitava toteaisi yksin kertaisesti, että kiinni ylös ja ota minun rahani! Näin he ottivatkin.
Saapunut 2017
Lautapelipöytä oli viime vuoden suurin tapaus. Geeknsonin Taylah iskeytyi talouteemme kovaa. Valitettavasti vieraat ovat useammin syöneet pöytälevyjen päällä kuin antaneet noppiensa sukeltaa sen hellän samettisen veran pehmeään syleilyyn. Tästäkin pitäisi tuottaa jotain kunniallisempaa kuin viime vuotinen surkeasti kuiskailtu ihmettelyvideo. Parannamme toivottavasti tapamme tänä vuonna monellakin tasolla.
Santorinin kärkipaikka pelatuimpien listalla varmastikin kertoo tarpeeksi. Tähän ei voi kuin olla hyvin tyytyväinen ja tämä tuntuu peliltä, joka ei katoa hyllystä koskaan. Harvoin näin hyvin osuu!
Blogin kiinnostavimmat näpytykset
- Lautapelipöydän hankinta
- Joulukalenteri 2017
- Scythe
- Fidget Cube
- Tokaido
- The Resistance: Avalon
- Kingdomino
- Lautapeliluksusta
- Dead of Winter
- Tilkkutäkki
Jännää ja ei! Mukavaa on, että hyvin jättimäisiin mittasuhteisiin paisunut artikkeli lautapelipöydän hankinnasta komeilee ykkösenä. Hieman yllättää kuitenkin se, että artikkelin kiinnostavuus on näinkin korkeaa luokkaa.
Lautapelejä listalla ovat Scythe, Tokaido, The Resistance: Avalon, Kingdomino, Dead of Winter ja Tilkkutäkki. Avalonin suosio hämmentää varsin paljon. Tokaidon ympärillä oli hieman Vuoden peli finalisti pöhinää ja Kingdomino voitti Spiel des Jahresin, mutta mitä tekee Avalon näiden välissä?
Scythen sija ei yllätä, vaikka hieman vanhempaa materiaalia onkin. Scythe on ehkä koko blogin muodikkaimpia arvosteltuja pelejä viimeisen parin vuoden sisältä. Hieman hävettää, sillä hyvin isoja ja kohuttuja pelejä on jäänyt joko täysin kokematta tai arvostelematta. Missä on Gloomhaven? Mechs vs Minions? Missä on Inis? Terraforming Mars? Azul?
Entä sinä, 2018?
Mitä täällä tapahtuu vuonna 2018? Räjähtääkö lautapelaaminen käsiin ja blogi ylikierroksille viikottaisine päivityksineen? Valitettavasti ei. Keskitymme olennaiseen ja yritämme kasvattaa laadukasta uutta lautapelisukupolvea. Pelaaminen on kivaa, kirjoittelu myös, mutta valitettavasti tunteja on vuorokaudessa rajallinen määrä ja nukkuakin haluaisi joskus. Blogi ja pelaaminen ei siis kuole mihinkään, mutta tahti pysyy oletettavasti tasaisen rauhallisena.
Yksi alkuvuoden odotuksen kohde on Charterstone. Peli on korkattu ja asustaa tyytyväisenä pelipöydän uumenissa kahdenkeskisiä iltaisia pelikertoja odotellessa. Kolme hän on jo kokenut, yhdeksän vielä jäljellä. Muuten mennään hyvin kiinnostuksen mukaan. Pelikokoelma pyritään edelleen pitämään tarkasti alle sadassa, mutta jopa radikaaleja muutoksia sen kokoonpanossa tullaan tämän vuoden aikana näkemään.
Joulukalenterin palautteiden perusteella Pöydällä löytyy nyt myös Instagramista. Joskin yhtä hiljaisena, kuin Facebookin, Twitterin ja bloginkin puolelta. Instagramiin olisi tarkoitus hieman aktiivisemmin päivitellä pelattuja pelejä ja fiiliksiä niiden ääreltä. Saa nähdä, kuinka käy.
Löydät meidät Facebookista, Twitteristä, YouTubesta sekä Instagramista.
